Nykyinen asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvattiin uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudesta.
Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset. Asetuksella säädetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden sekä henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia.
Suomessa asbestin runsas käyttö alkoi 1930-luvulla. Käyttö alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun lopulla terveyshaittojen ilmaantuessa ja loppui vähitellen 1980-luvulla. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto 1994 alusta.
Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältääkö purettavat rakenteet asbestia.
Asbestia on käytetty mm laattojen sauma- ja kiinnityslaasteissa, liimoissa, tapettiliistereissä, putkistoeristeissä, lattiapinnoitteissa, maaleissa yms. Koskee mm. kylpyhuoneremonttia, keittiöremonttia, väliseinien purkua – jopa tapettien vaihdon yhteydessä asbestikartoitus on huomioitava.
Remontointi-/rakennushankkeen valvojan on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Korjaushankkeessa tulee selvittää, sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia.
Jos selvityksen perusteella ei voida olla täysin varmoja siitä, onko purettavissa, työstettävissä tai poistettavissa rakenteissa asbestia, on työ tehtävä asbestipurkutyönä käyttäen osastointimenetelmää.
Osakkaan teettämän muutostyön yhteydessä, lain edellyttämä asbestikartoitus, on osakkaan maksettava. Mihinkään purkutöihin ei saa ryhtyä ennen kuin asbestikartoituksen tulokset on selvillä.
Lisätietoja: www.tyosuojelu.fi